Jälkipyykkiä

Sanna: 


- Kiva, kun aihetta tuli käsiteltyä monen luokan kanssa. Sain aiheen sopimaan suht hyvin tällä hetkellä opiskeltavaan asiaan, jolloin Agendan käsittely tuntui perustellulta. 
- Agenda 2030 tuli varmasti tutuksi nyt monelle nuorelle. 
- Huomasin, että aihetta täytyy jatkossa käsitellä monessa oppiaineessa, niin laajasta aihepiiristä on kyse. Oma tietämys kuitenkin perustuu pääosin mediasta saatuihin tietoihin (en ole esim. ympäristöasioita erikseen opiskellut), joten oma osaaminen tiedon tasolla tuli välillä vastaan. Samoin aika tuntuu loppuvan aina kesken. On siis osattava rajata tarpeeksi pieniin kokonaisuuksiin. 

- Seiskojen kanssa teimme tulevaisuuden uutisia. Olimme opiskelleet aiemmin uutisasioita, samoin pohjustimme tätä Agendaan tutustumalla. Osa ryhmistä sai tosi hienoja uutisia aikaiseksi, osalla tulokset jäivät laihoiksi (=tämä toisaalta on ihan normaali tunnin lopputulos, toisilla sujuu ja toiset eivät pääse asiaan käsiksi). Ajattelisin, että jatkossa pyrin ottamaan aiheet vielä lähempää oppilaiden maailmaa, jolloin asia konkretisoituu paremmin. Samalla harjoiteltiin uutisen rakennetta. Videoimme myös uutiset uutislähetyksiksi. 

- Kasien kanssa tutustuimme ensin Agendan tavoitteisiin ja ideaan. Tämän jälkeen oppilaat tekivät Power Point -esittelyt ryhmissä eri vaikuttajista ja projekteista, joiden tavoitteena on tavalla tai toisella parantaa maailmaa. Olin tosi tyytyväinen oppilaiden tekemisiin, jälki oli hyvää, samoin työskentely. Agendan tavoitteet tulivat varmaksi tutummiksi, samoin käsitellyt kampanjat. 
- Kasien kanssa jatkoin vielä media-aiheisessa ryhmäkokeessa tästä. Aineistoina oli eri artikkeleja, jotka käsittelivät Agenda 2030 -teemoja. Näitä oppilaat analysoivat ja kirjoittivat myös oman mielipidetekstinsä aiheesta. Olin tyytyväinen myös tähän kokonaisuuteen!

Minna: 

Saimme rekrytoitua mukaan myös terveystietoa, kotitaloutta ja enkkua joillekin luokille. Myöhemmin tuli kommenttia siitä, että oli aika helppoa jatkaa konkretian tasolla, kun agenda sinänsä oli jollakin tavoin tehty oppilasryhmälle tutuksi. 

Minulla seiskat tutustuivat agendan tavoitteisiin draaman kautta aika lailla Rauhankoulun harjoituksia mukaillen. 

Kasit pohtivat, mistä voisivat luopua ja jatkoivat sitten agendaan tutustumista ensin vaikutusten virta-ryhmätyön avulla. Tämän jälkeen tavoitteet jaettiin ja kukin sai tehtäväkseen valmistella vaikuttavan puheen, jossa käsitteli jotakin tavoitetta. Puheessa piti esittää yksi konkreettinen toimi, jonka kuka tahansa voisi toteuttaa vaikka samana päivänä. 

Ysien kanssa mietittiin yhdessä mistä voisimme luopua. Tästä jatkettiin agendaan tutustumisella ja tutustuttiin Suomen kielitilanteeseen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. 

Ylipäänsä oppilaat kokivat asian tärkeäksi, mutta konkreettiseen toimintaan ja kokonaisuuksien ymmärtämiseen tarvitaan ehdottomasti opettajien kouluttautumista ja laajempaa monialaista työskentelyä. 

Marjo:

Oli tosi kiva huomata, että työyhteisö otti mukavasti osaa teemaviikkoomme ja eri aineiden opettajat tosiaan käsittelivät aihetta tunneillaan. Esim. kielten opet käänsivät tavoitteita englanniksi ja ruotsiksi ja jotkut opettajat olivat ryhmiensä kanssa "kansantajuistaneet" monimutkaisia tavoitesisältöjä.

Itse huomasin, että oli todella paljon helpompaa käsitellä aihetta maantiedossa niiden ryhmien kanssa, jotka olivat käyneet asioita useamman oppiaineen tunnilla. Kaksi maantiedon tuntia oli nimittäin todella lyhyt aika toteuttaa suunnittelemaani uutisanalyysiä, jos tavoitteita ei oltu pohjustettu aiemmin. 

Omat suunnitelmani elivät matkan varrella, kun huomasin, että osa ryhmistä ei vain toimi odotetulla tavalla ja vaihdoin enemmän opettajajohtoiseen yhdessä pohdiskeluun, joka itse asiassa oli lopputuloksen kannalta oppilaille selkeämpi. Eli paljon riippuu ryhmästä, miten näitä asioita kannattaa käsitellä. Osa ryhmistä jäi pohdinnoissa aika kesken, mutta olen armollinen itselleni: tämä projektin aikaresurssi ei nyt riittänyt, mutta aiheiden käsittely jatkuu toisissa yhteyksissä. Kieltämättä itselle tuli tuon Keke-viikon aikana myös väsy. oli kiva palata ns. normiohjelmaan seuraavalla viikolla. Mutta maantiedossa normiohjelmassa on joka tunti osana kestävä kehitys. Käytän nykyään lähes päivittäin apuna seinälle laittamiani tavoitejulisteita ja bongailemme kuhunkin aiheeseen liittyviä tavoitteita sieltä. Oppilaat osaavat jo kääntää katseensa automaattisesti julisteisiin, kun vähänkin sivuan kekeä :) Uksi oppilas toi esiin, että maantieto on aika ahdistava oppiaine, kun siinä puhutaan esim. ilmastonmuutoksesta ja eriarvoisuudesta koko ajan. Saimme kuitenkin käännettyä esiin asian positiivisia puolia: tieto asioista auttaa ymmärtämään, että jokainen voi osaltaan pienilläkin teoilla vaikuttaa. Toinen ääripääesimerkki on oppilas, joka ilmoitti yhdenvertaisuusviikon jälkeen, että o aika mennä asiassa eteenpäin, keke-asiat käytiin viime viikolla, enää niihin ei tarvitse palata. Meidän ei täällä Suomessa tarvitse välittää muusta maailmasta. Nyt hänkin on jo luopunut äänekkäästä vastarinnasta, kun on huomannut, etten vähällä luovuta.

Kaiken kaikkiaan projektista jäi tunne, että tätä kannattaa ja voi koulussamme jatkaa ja syventää. Meillä on hyvä kolmen tiimi koulutuksessa, olemme keskustelleet kekestä paljon työyhteisössä ja ideoita ensi vuotta varten ponnahtaa esiin vähän väliä.